Löysin itseni ja blogin!

Moikka taas! Oon nyt vuoden ajan tehnyt aika lailla kaikkea, tai siis kaikkea muuta, paitsi kirjoittanut blogiin, taikka ylläpitänyt blogia. Suurin syy miksi en kirjoittanut, oli se, että en tiennyt mitä haluan kirjoittaa, mistä haluan kirjoittaa, tai millä tyylillä haluan kirjoittaa. Toisinsanoen olin etsimässä sisäistä kirjoittajaani, ja myös yleisesti itseäni (vieläkin aika lailla hakusessa).Vaikka en tosin tiennyt, että olin lähtenyt etsimään kumpaakaan. Huomasin, että olin kadottanut heidät, vasta siinä vaiheessa, kun löysin heidät. Sisäiseen kirjoittajaan törmäsin kadunkulmassa ja omasta itsestäni näin vain vilahduksen, hänen kiitäessään ohi.
 Viimisen vuoden aikana opin, että mun ei tarvitse yrittää miellyttää ketään, jos en itse halua. Kaikkien ei tarvitse tykätä tyylistä, jolla mä hoidan mun asiat, puhun, pukeudun jne. Kaikkien ei tarvitse tykätä musta ollenkaan. En jaksa enää stressata sitä, mitä muut ajattelee musta ja mun tekemisistä, vaan elän mun omaa elämää omassa rauhassa. Ja mun mielestä, se on se oikea elämänasenne ainakin mulle, koska oon nyt löytänyt ainakin hetken kestävän rauhan. Musta tuntuu vihdoin aidolta ja oikeelta, kun aloin elää itseäni, enkä muita varten.
 Sillon kun mä alotin tän blogin, mietin tosi kauan, että kirjotanko kirjakielellä vai tällä nykyajan slangilla, koska ajattelin, että mun on valittava yks tietty tyyli missä pysyä. Nyt oon kuitenkin sitä mieltä, että kirjoitan miten nyt vaan satun kirjoittamaan, koska se on mun tyyli, enkä pysty sitä kuitenkaan lopullisesti muokkaamaan.
 Päätin myös tehdä mun blogista enemmän mun näkösen. Tykkään kutsua sitä yksinkertaisen monimutkaseksi. Blogin ulkonäkö tulee muuttumaan sinne ja tänne, mutta ei sillä oo mitään väliä, niin kauan, kun oon ite tyytyväinen.
 Ainiin! Ehdin tässä vuoden aikana aloittaa vloggauksenkin, ja pitää taukoa siitäkin... MUTTA sekin jatkuu taas pian.
Löydettiin myös yhdessä Heidin kanssa pari viikkoa sitten erittäin hyvä kahvila täältä Porvoosta. Tee- ja kahvihuone Helmestä sain tähän mennessä parasta lattea mitä oon ikinä juonut, oli myös hyvä vadelmaleivos (postauksen lopussa kuva niistä).Kerroin tämän asian vaan sen takia, että pääsen lisäämään kuvan kahvihetkestä.

Siinä oli pieni tietoisku mun uudesta elämänasenteesta. Päivittelen tänne taas kuulumisia, mielipiteitä, tarinoita ja kaikkea muuta mikä saa mut palamaan kirjoittamisen halusta.

Ensi postaukseen, adiós!